torstai 27. huhtikuuta 2017

Sattuma suosii valmistautunutta mieltä (Lous Pasteur)

Sattumalla ei pitäisi olla mitään tekemistä määrätietoisen, konkreettiseen visioon tähtäävän yrittäjän ja yrityksen arjessa. Mutta kun on.


Yrityksellä ja yrittäjällä pitää olla visio tai kuten Lean- johtamisopissa sanotaan ”Pohjantähti”. Äkkiseltään yrittäjä, joka kamppailee jokapäiväisen toimeentulon ja tuntien riittämättömyyden kanssa kohauttaa vaan olkapäitään kun kouluttaja tai muodikkaammin valmentaja silmät kirkkaina siteeraa jotain professoria tai johtamisoppaan kirjoittajagurua siitä kuinka tärkeää on määritellä visio ja siihen pohjautuva strategia. ”Olen yksinyrittäjä, ei tämä koske minua, eihän minulla ole työntekijöitä ja kaikki tuotteetkin tehdään alihankintana muutamalle päämiehelle” – yrittäjä voi jupista itsekseen. Mutta juurikin silloin kun tulevaisuus on epävarma ja jaksamisen sietokykyä koetellaan, juurikin silloin konkreettinen ja positiivinen visio nousee arvoonsa. Kun tietää mitä haluaa olla viiden vuoden kuluttua, niin aamulla töiden aloittaminen saa merkityksensä. Kun tietää mitä haluaa olla, niin jokainen päivä vie kohti päämäärää. Suurella yrityksellä visio palvelee enemmän henkilöstön ja sidosryhmien sitouttamista sekä osakkeenomistajien vakuuttamista, pienellä yrityksellä visio edesauttaa hyvinvointia, ajankäytön tehokkuutta sekä auttaa keskittymään olennaiseen.


Takaisin sattumaan. Kun yrittäjällä on selkeä tahtotila, niin hän myös havainnoi ympäristöään aktiivisemmin. Hänellä on koko ajan tuntosarvet ojossa, valmiina tarttumaan mahdollisuuksiin. Ja se seuraava kehitysaskel tai suuri kauppa voi syntyä junassa, kaupan jonossa tai ihan tavallisella seuramatkalla. Kyllä liiketoimintamahdollisuuksia pitää hakea systemaattisesti, mutta sattumille ja onnenkantamoisille pitää antaa myös tilaa. Tai ne pitää huomata ja niihin pitää osata tarttua kun kohdalle osuu. Ja ilman visioon sitoutumista eli valmistautunutta mieltä tilaisuus voi mennä huomaamatta ohi.


Suomen Yrittäjäopiston yrittäjyyskoulutukset eivät ole ainoastaan palkanlaskennan ja taloushallinnon välineiden ja hienouksien hallintaa vaan entistä enemmän liiketoimintavalmennusta ja johtamisen kehittämistä. Kaiken muun yrittäjä voi jopa ulkoistaa, mutta ei omaa visiotaan, siihen pohjautuvaa strategiaa ja ennen kaikkea päätöksentekoa.


Tervetuloa haastamaan itsensä sekä Yrittäjäopiston kouluttajat!

Ilkka Raukola
yritystoiminnan kouluttaja
ilkka.raukola@syo.fi
 




 

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Nuorten yrittäjyyspajan oppi kannattaa yrittäjyydessä ja työelämässä


Nuori yrittäjyyttä pohtiva tarvitsee tukea alkuvaiheeseen ja oman idean kiteyttämiseen. Suomen Yrittäjäopiston tuotteistama Nuorten yrittäjyyspaja, NYP, tarjoaa sitä. Pajassa saa ohjausta, sparrausta ja tukea verkostojen rakentamiseen. Pajasta hankittu pääoma kannattelee nuorta niin yrittäjänä kuin työelämässä toisen palveluksessa.


 Nuorten yrittäjyyspaja antaa käytännön yrittäjyysoppia nuorille.
Valmennuksen rakenne ohjaa käytännössä vaihe vaiheelta yrittäjyyteen. Se koostuu kolmesta osasta: kahden viikon kartoitusvaiheesta, tiiviistä kuuden viikon pajajaksosta ja seurantajakson teemapäivistä. Pajassa nuori laatii liiketoimintasuunnitelman ja saa siihen sparrausta koko ryhmältä.


Kokkolan vuoden 2016 Nuorten yrittäjyyspajan porukka sai tukea ryhmästä.
Välähdyksiä yrittäjyyspajalaisista voi lukea lisää
NYP:n Facebookista.
Kerttu Jalonen on ompelijayrittäjä Sikaihana-nimisestä yrityksestä Ylöjärveltä. Hän osallistui vuonna 2016 Nuorten yrittäjyyspajaan ja perusti yrityksensä kuukausi kurssin käymisen jälkeen. Kerttu kertoo videolla kokemuksistaan ja yrityksensä  kuulumisista kurssin päätyttyä.

Verkostojen rakentaminen alkaa heti NYP-ryhmässä. Toimivien yrittäjien ja asiantuntijoiden vierailut laajentavat kontakteja oman alueen verkostoihin. Nuori hankkii itselleen mentorin joko itse tai kouluttajan tukemana. Kerttu haki mentorikseen saman alan yrittäjän Facebookin ompelijayhteisön kautta.



Kerttu Jalonen perusti Nuorten yrittäjyyspajan jälkeen ompeluyrityksensä Sikaihanan. Lue Kertun koko tarina täältä.


- Olen saanut Susannalta tsemppiä, suosituksia ja vastakysymyksiä. Olisin ollut pulassa ilman mentoria, vaikka pajassa johdatetaankin asioiden äärelle, Kerttu kertoo.

Paja laittaa rajat pohdinnalle ja harjaannuttaa tekemään päätöksiä. Yrittäjyyskin on käytännössä päätösten tekemistä. Yrittäjyys ei synny liikeideasta, vaan on asenne ja vaatii myös luovuutta.

NYP on erityisesti liiketoimintaosaamisen kehittämistä varten. Jokaiselle kirkastuu pajassa varmasti se, että substanssiosaaminen on ehdoton edellytys yrityksen perustamiselle.




Ulla Haukijärvi
projektisuunnittelija
Suomen Yrittäjäopisto on valmentanut Nuorten yrittäjyyspajoissa vuodesta 2015 asti yrittäjyydestä kiinnostuneita alle 30-vuotiaita eri puolilla Suomea. Jatkuvasti kehittyvä NYP tarjoaa keväästä 2017 jälleen yrittäjyysoppia valtakunnallisesti.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Verkko-opetuksemme mukana ITK:ssa - nyt saa tuulettaa


Torstaina Hämeenlinnan Aulangolla starttaa ITK-konferenssi, jonka nimen takaa paljastuu sanat interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Homman nimi on siis verkko-opetus ja allekirjoittanut on myös paikan päällä, oma puheenvuoroni on torstaina 17:00 - 17:30 esityssali 23:ssa.

Aiheenani on Suomen Yrittäjäopiston verkko-opetuksen kehittäminen ja kohderyhmäksi konferenssiorganisaatio on määritellyt ammatillisten oppilaitosten opettajat, johdon sekä tietohallinnon. Kokemusten vaihdon kannalta olisi hienoa nähdä paikalla myös lukion ja perusasteen sekä jopa AMK-maailman edustajia.

Puolituntiseni aikana käyn läpi tiivistetysti Suomen Yrittäjäopiston verkko-opetuksen kehitystä viimeisen seitsemänvuoden ajalta. Tarkoituksena on alleviivata niitä avaimia, joilla kiistattomiin saavutuksiin on ylletty sekä painottaa koko organisaation, mukaan lukien tietohallinnon ja johdon, merkitystä kehityksessä. Organisaation toimintatavan kehityksen lisäksi tarkastellaan sekä verkko-oppimisympäristöjen sekä itse kurssien toteutustapojen kehitystä ja muovaantumista vuosien saatossa. Esimerkiksi miten perinteisistä luokkaopetuksen kursseista ja moduuleista on muovaantunut toteutustapojen kirjon rikastuttua useita erilaisia tuotteita sekä miten niin kutsutut NONstop-kurssit toteutetaan. Lisäksi esittelen pikaisesti verkkokaupan, joka syntyi ikään kuin verkko-opetuksen kehityksen sivutuotteena kun opetus oli vapautunut paikasta ja suurimmaksi osaksi ajasta, verkkoon kaikkien saataville.

Toivottavasti saamme aikaan keskustelua, uusia ideoita ja kehitystä. Nähdään Aulangolla!


 
Lauri Kivelä
järjestelmäasiantuntija, verkko-opetusympäristöt
lauri.kivela@syo.fi















ITK2017 foorumiesitys: Suomen Yrittäjäopiston verkko-opetuksen kehittäminen: http://itk.fi/2017/ohjelma/foorumi/43

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Yrittäjän digitaidot kaipaavat viritystä

Digimarkkinointi on tunnetusti vielä pientä pk-yrityksissä. Yritystä tähän suuntaan monella kyllä on, mutta tulosten jäädessä laihoiksi on helppo luovuttaa. Ei ole tavatonta, että yritykselle on avattu verkkokauppa taikka käyttöön on otettu some-kanavia, mutta innostuneen alun jälkeen touhu kuivahtaa kokoon. Digissä on kuitenkin mahdollisuus, niin ainakin väittävät. Missä siis mättää? Miksi yrittäjät eivät panosta ja menesty digimarkkinoinnissa?

Yleisin vastaus on, että aika ei riitä. Jatkuvaan sisällöntuotantoon panostaminen ottaa aikansa. Yrittäjät eivät ole useinkaan diginatiiveja, joilla älypuhelin suoltaa kuvaa, videota ja tekstiä someen siinä sivussa. Sisällöntuotantoon suhtaudutaan vakavuudella. Istutaan alas ja hiotaan laadukasta ja mietittyä materiaalia julkaisuun. Tämä sinänsä ei ole väärin. Osan sisällöstä onkin syytä mennä mankelin läpi useampaan kertaan, mutta osa voidaan tuottaa vauhdissa.


Sisällön tuotannossa ahdistaa myös se, että mistä sitä jutun juurta löytäisi. Koetaan, että ei ole kiinnostavaa sisältöä. Kaikki on jo sanottu. Usein ei varsinaisesti tarvitsekaan keksiä uutta. Omalta asiantuntemuksen alueeltaan voi esimerkiksi tulkita ajankohtaisia asioita taikka kommentoida ilmiöitä, mitä niistä itse ajattelen ja mitä tämä tieto tarkoittaa asiakkailleni. Markkinoinnin näkökulmasta sisällön tulisi vastata asiakkaan tiedontarpeisiin. Viisastelu ja pikkunäppärät leiskautukset saattavat olla hauskoja, mutta tärkeintä on vastata niihin kysymyksiin, mitkä asiakkaita askarruttavat. Lisäksi meitä vaivaa usein viestintäarkuus. Somessa pitäisi huudella omia ajatuksiaan omilla kasvoillaan. Me emme ole tottuneet pitämään mölyä itsestämme ja mitä, jos joku vaikka suuttuu ja saadaan aikaan somekohu. Kynnys painaa julkaise-nappia on suuri.

Ehkäpä tavallisin syy luovuttamiseen verkkokaupan ja digimarkkinoinnin osalta piilee epäselvässä hyödyssä. Yrittäjät kokevat, että somettamisesta ei ole kaupallista hyötyä ja ei se verkkokauppakaan osoittautunutkaan kultakaivokseksi. Some-kanavat markkinointiviestinnän kanavina vaativat uudenlaista asennoitumista. Toimintaperiaatteisiin täytyy tutustua ja sisällön osalta täytyy ymmärtää kanavan luonne. Verkkokaupassa taas täytyisi saada asiakkaat ylittämään kaupan kynnys. Ihan ensiksi. Lisäksi kokonaisuuden hallinta yrityksen digikanavien osalta usein puuttuu. Mistä asiakkaat tavoitetaan, missä heidät vakuutetaan ja missä tehdään kauppaa?

Yrittäjä, jos tunnistit itsesi, uskot edelleen ideaasi ja sinulta löytyy draivia kehittyä digivelhoksi, tule mukaan Digimarkkinointia yrittäjälle –koulutusohjelmaamme, jossa lopetetaan ihmeiden odottelu ja laitetaan isompaa vaihdetta silmään. Koulutuksessa perehdytään mm. ostajapolkuihin, sisältömarkkinointiin, some-kanaviin ja markkinointiautomaation. Lisäksi saat asiantuntijaohjausta oman yrityksesi haasteisiin.

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen ja olet jo askeleen lähempänä!



Sanna Varis
sanna.varis(@)syo.fi tai 050 342 9286