Osaatko tehdä oikeita päätöksiä?

Ei riitä että tehdään asiat oikein, vaan on tehtävä oikeita asioita. Yritystoiminnan, myös maatalouden, toimintaympäristö on muuttunut ja edelleen muuttuu nopeaan tahtiin. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen ratkaisevat yrityksen tulevaisuuden. Päätösten tekeminen ja niiden toimeenpano haastavat yrittäjän.

Tarvitaan osaamista, verkostoitumista, uusia toimintamalleja ja näkemystä mihin suuntaa omaa yritystoimintaa pitää kehittää. Myös investointeja pitää uskaltaa tehdä. Yrityksen suurin riski voikin sisältyä siihen että ei uskalleta ottaa riskejä lainkaan yrityksen kehittämiseksi.

Maatilayrityksen kehittäminen on pitkäjänteistä ja nykyisin erityisesti liiketoiminta- ja johtamisosaamista vaativaa. Taloudellisen tehokkuuden lisäksi esimerkiksi rehuntuotannossa ja maidontuotannossa asiakasvaatimukset ohjaavat yhä enemmän maatilan toimintaa. Kuluttaja haluaa tietää mitä suuhunsa laittaa. Arvot ohjaavat kuluttajan valintoja ja sen seurauksena maatalousyrittäjä säätää tuotantoprosessiaan.

Vaikka maatilan pyörittäminen onkin useimmiten yksin tai kaksin yrittämistä, niin yrittäjä tarvitsee luotettavat, tehokkaat ja osaavat kumppanit.  Kumppanuuksissa ja verkostoissa saadaan yritykseen uusin tieto ja parhaat käytännöt. Yrittäjät tarvitsevat myös vertaistukea. 

Tulevaisuus tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia tehdä parempaa tulosta. On tartuttava tilaisuuteeseen suunnitelmallisesti ja harkiten mutta lopulta ripeästi toteuttaen. Maatilan Liiketoiminta- ja Johtamisvalmennukset tarjoavat maatilayrittäjille turvallisen alustan uusien kehittämispäätösten valmistelulle.  Tee päätös ja lähde mukaan kehittävään valmennukseen.

Olavi Koskimäki pitämässä luentoa uusille opiskelijoille Kauhavalla syyskuussa 

Teksti:

Olavi Koskimäki

Kenttäpäällikkö

Osuuskunta Maitosuomi

Digimarkkinointi ja pienyrittäjän 3 suurinta tuskaa

Digimarkkinointi on ollut markkinoijien huulilla jo hyvän tovin. Uusia kanavia on yrityksissä otettu käyttöön innokkaasti, mutta usein alkuhuuman jälkeen todetaan, että mahdoton homma eikä maksa vaivaa. Yrittäjäkoulutuksissamme markkinointi on yksi keskeisistä teemoista ja digimarkkinointiakin käsitellään, koska se on tätä päivää. Aiheen kouluttajana olen havainnut, että tietyt asiat digimarkkinoinnissa tuskastuttavat erityisesti pienyrittäjiä.

1.       Ei ole aikaa

Yrittäjällä ei ole aikaa roikkua somessa, sillä työtkin on tehtävä. Jos kuitenkin yrityksen potentiaaliset asiakkaat ovat verkossa ja yrityksellä on tarve panostaa markkinointiin, olisiko tämä kuitenkin sellainen asia, mihin kannattaisi priorisoida aikaa? Kyllähän se tietysti oman aikansa ottaa tämäkin, mutta kuten tiedämme tuotteita ja palvelun tarjoajia etsitään nykyään keltaisten sivujen sijaan verkosta. Useimmiten, ehkä ajanpuutteen sijaan, kyse on enemmän uuden toimintatavan opettelusta. Löytyy kuitenkin esimerkkejä yrittäjistä, joilla on aktiivisesti päivittyvä blogi, fb- ja Instagram-tili. Yrittäjiä, jotka toimivat palveluliiketoiminnassa, jossa kädet ovat kirjaimellisesti kiinni asiakkaassa koko työajan näppäimistön taikka älypuhelimen sijaan ja jotka ovat kaiken lisäksi kolmen pienen lapsen äitejä. Jotenkin he ennättävät julkaisemaan aktiivisesti myös some-kanavillaan.

2.       Ei ole kiinnostavaa sisältöä

Jokaisesta yrityksestä löytyy kiinnostavaa sisältöä! Kyse on usein vain uuden näkökulman löytämisestä. Mikä asiakkaitasi kiinnostaa? Mitä sellaista osaamista sinulla on, mitä asiakkaat arvostavat? Ihmiset etsivät sisältöä mikä hyödyttää, huvittaa, ilostuttaa taikka informoi. Markkinoijina olemme tottuneet tuottamaan sisältöä tuoteinformaation ja yritysesittelyiden muodossa, mutta digimarkkinoinnissa ja erityisesti somessa tuotehöpinä ja yritysjargon on syytä unohtaa.

3.       Ei siitä ole kaupallista hyötyä

Pienyrittäjä motivoituu myynnistä. Piste. Useimmiten pettymykset digimarkkinoinnin kaupalliseen antiin johtuvat parista syystä. Kanavissa julkaistaan vaan kaupallista sisältöä, mikä ei houkuttele potentiaalisia asiakkaita asiamme äärelle. Yrittäjä on siis avannut yritykselle facebook-tilin ja julkaissut tilillä parin vuoden ajan ajankohtaisia tarjouksia ja kuvia tiloista, tuotteista tai koneista. Tykkääjiksi on saatu ystävät, sukulaiset ja naapurit. Kaupallista hyötyä tästä ei ole ja ihmekös tuo. Sisällön osalta kannattaa siis palata kohtaan 2. Kun sisältö on kunnossa ja potentiaaliset asiakkaat löytävät tiensä asiamme äärelle, onko meillä käytössä toimintoja, jotka esimerkiksi rohkaisevat asiakkaita jättämään yhteystietonsa, pyytämään tarjouksen taikka peräti ostamaan?

Digimarkkinoinnin haltuunotto ei ole ihan yksinkertainen asia pienyrittäjän näkökulmasta. Monet isotkaan organisaatiot eivät tätä uutta pelikenttää hallitse. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden myös pienelle yrittäjälle. Perinteinen mediamarkkinointi vaatii paksua lompakkoa, eikä sitäkään pienyrittäjällä usein ole.

Terveisin, Sanna Varis

Kirjoittaja on yritystoiminnan kouluttaja

Kun yrittäjät uskovat toisiinsa ja tukevat toisiaan

Suomessa on noin 260.000 yrittäjää, joista 170.000 yksinyrittäjää. Heillä kaikilla on erilaiset taustat ja osaamiset niin yritystoimintansa ”ydinbisnekseen” kuin yrittäjyyteen yleensäkin. Tänä päivänä on ”feisbuukit” ja muut yhteisöt, joissa yrittäjät kohtaavat toisiaan ja keskustelevat asioista. On digipalveluita ja tietokantoja. On edelleen uskoa, epätoivoa, kiirettä, onnistumisen riemuja, epäilyksiä, pohdintaa, mietittävää, päätettävää. Näiden kaikkien äärellä varsinkin yksinyrittäjät ovat välillä pää turvoksissa.

Opiskelin itse yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, sillä koin tarvitsevani itselleni aikaa ja tsemppiä keskittyä juuri yrityksen kehittämiseen. Arki tuntui aina täyttyvän päivän tekemisistä, kiire painoi välillä päälle ja aivojen kolosissa raksutti, että kehittämiselle ja pohtimisellekin pitäisi aikaa löytyä. Tutkintoon mukaan lähteminen tarjosi tien tähän. Ajattelin ettei uudenkaan oppiminen pahitteeksi samalla olisi.

Se mitä en edes osannut ajatella tai unelmoida, oli suuri yhtenäisyyden tunne ja kollektiivisuus mikä syntyi YJEAT-ryhmämme sisällä. Tuimme toisiamme opiskeluissa, tsemppasimme ja kannustimme. Lähipäivät olivat työntäyteisiä ja kaipasimme sen oheen rauhaa pidempiin keskusteluihin. Syntyi ajatus omasta luokkaretkipäivästä, joka toteutettiinkin nopeassa aikataulussa. Osaajat päivän toteuttamiseen löytyivät ryhmän sisältä. Ryhmässä oleva kampaaja kampasi, kauneusalan ammattilainen meikkasi, valokuvaaja kuvasi, cateringyrittäjä kokkasi, keilahallin omistaja tarjosi tilat, viestinnän ammattilainen keksi tiedottaa päivästä ja sai siitä juttuja niin paikallislehtiin kuin oppisopimustoimistojen lehteen ja Suomen Yrittäjäopiston julkaisuihin. Päivä meni nopeasti ja nauru raikui. Se oli kuin miniloma kaiken kiireen keskellä. Jokaiselle jäi muistoksi luokkakuva ja laadukkaat muotokuvat itsestään sekä omaan että yrityksensäkin käyttöön.

Tuo yhteinen päivä poiki hyviä keskusteluja, joiden pohjalta ryhmässä syntyi useita uusia yhteistyökumppanuuksia ja tukiryhmiä. Huomasimme, että moni tahkosi oman yrityksensä kehittämisen kanssa itselleen isojenkin kysymysten äärellä. Tapaamisissamme olemme purkaneet näitä aiheita ja tuoneet toisen toimialan yrittäjän ideoita ja ajatuksia esiin –luottamuksella, ennakkoluulottomasti, kyseenalaistaen ja tukien. Moni on havahtunut tarkastelemaan omaa toimintaansa aivan uusin silmin ja löytänyt ennen näkemättömiä mahdollisuuksia kehittää yritystään ja itseään. Tokihan tätä palvelua saisi vaikka paikallisten kehittämisyhtiöiden palveluista, mutta meille yksinyrittäjille se tarjoaa paljon kaivattua sosiaalista kanssakäymistä arjen keskellä. Tämä on kuin meidän oma TYHY–päivämme.

 

Pirjo Kivistö

yrittäjä, pedagogi

Karisma Konseptit Oy

www.karismakonseptit.fi

Blogin kirjoittaja Pirjo Kivistö somepäivässä odottaa omaa kuvausvuoroaan
Kuva: Pekka Kiirala