torstai 26. huhtikuuta 2018

Suomen Yrittäjäopistolla tuloksellinen uudistumisen vuosi 2017


Suomen Yrittäjäopistolla suoritettujen tutkintojen määrä nousi lähes 600 tutkintoon, mikä on uusi ennätyksemme.  Lisäksi opistossamme suoritettiin lähes sata eri tutkinnon osaa. Toteutimme neljänneksen koko Suomen yrittäjyystutkinnoista, joten vahvistimme edelleen asemaamme Suomen johtavana yrittäjyyskouluttajana. Markkinaehtoisten koulutusten asema säilyi vahavana ja tuloksellisena. Esimerkiksi Nuorten Yrittäjyyspaja – koulutuskonseptiin osallistuneista nuorista yli puolet ovat lähteneet perustamaan omaa yritystä. Osallistuimme aktiivisesti koulutusviennin toteuttamiseen osakkuusyhtiömme OEP:n kautta.

Onnistuimme pitämään liikevaihtomme edellisen vuoden tasolla ja tulos oli selvästi positiivinen.  Pystyimme parantamaan tulostamme toteutuneista rahoitusleikkauksista huolimatta, mikä on erinomainen saavutus.

Viime vuonna ryhdyimme aktiivisesti hakemaan ratkaisuja tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Uudistimme organisaatiotamme sekä tapaamme toimia entistä asiakaslähtöisemmäksi. Loimme uusia edellytyksiä aktiivisille kumppanuuksille koulutuksen järjestämisessä ja aloitimme useita tietotyön kehittämistä koskevan projekteja. Erilaisilla toimitilaratkaisuilla ja koulutustoimintojen yhdistämisellä Teak Oy:n kanssa tavoitellaan entistä vahvemman ja monipuolisemman koulutuksen järjestäjän muodostamista.


Tästä lähtökohdasta on hyvä jatkaa SYO50 - juhlavuotemme toimintaa. Erinomaiset toiminnalliset tulokset ovat olleet mahdollisia ainoastaan henkilöstön vahvan asiantuntemuksen ja ahkeran työn avulla. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle. Vietetään ylpeästi tätä juhlavuottamme eri tapahtumien yhteydessä!

Aurinkoista kevättä!

Jorma Kukkeenmäki
rehtori, toimitusjohtaja
jorma.kukkeenmaki@syo.fi
@JKukkeenmaki












torstai 19. huhtikuuta 2018

Asiakkaan tarina on tiedonlähde


Asiakaskokemus koostuu asiakkaan ennakkotiedoista, käsityksistä, palveluympäristöstä, asiakaspalvelusta ja itse tuotteesta. Palveluprosessi alkaa tiedon etsimisestä ja päättyy parhaimmillaan kanta-asiakkuuteen ja kokemuksen jakamiseen.  Asiakas arvioi kokemustaan kokonaisuutena, joka muodostuu pienistä yksityiskohdista.  Vaikka palvelukokemus kokonaisuutena olisikin positiivinen, ei se tarkoita sitä, etteikö olisi kehitettävää tai asioita ei voisi tehdä vielä paremmin tai asiakaslähtöisemmin.
Saavatko yritykset riittävästi todellista tietoa asiakkaidensa kokemuksista? Tuotteistamisesta paljon kirjoittanut Jari Parantainen kertoo, että paras palaute on myynti. Myynti kertookin suunnan. Usein asiakaspalautetta pyydetään asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on tarjolla kivijalkamyymälöissä ja niitä saa myös mm. sähköpostin välityksellä. Kuinka moni avautuu kyselyihin yksityiskohdista tai palvelua käyttäessään syntyneistä ajatuksista? Uskon, että kyselyt eivät riitä todisteeksi siitä, miten asiakkaat palvelun kokevat.  Ainakaan kyselyjen perusteella ei saada tietoa asiakkaiden tulevista tarpeista ja odotuksista.
Uskon, että eri yritykset saavat liian vähän tietoa asiakkaidensa todellisista kokemuksista. Esimerkiksi omassa työssäni ohjaan merkonomiopiskelijoita ja keskustelen heidän kanssaan useita kertoja puhelimessa sekä sähköpostitse opintojen edetessä. Dokumentoin myös opiskelijatarinoita markkinoinnin käyttöön. Kun keskustelen opiskelijan kanssa hänen tarinastaan merkonomiksi, opin joka kerta jotain uutta. Opin uutta siitä ympäristöstä ja niistä tilanteista, missä palveluamme eli koulutusta käytetään. Ymmärrän paremmin niitä konkreettisia hyötyjä, joita koulutuksesta on saatu ja miten uutta osaamista on työelämässä hyödynnetty. Saan myös tietoa tulevaisuuden tarpeista ja odotuksista.  Pyydämme myös merkonomiopiskelijoilta palautetta asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyskyselyistä en kuitenkaan näitä tarinoita olisi voinut lukea.
Seuraavaksi haaste teille kaikille, jotka olette kiinnostuneita organisaation palvelukokemuksen kehittämiseen. Kuuntele ja pyydä palautetta asiakkailta tarinoiden muodossa sekä hyödynnä tietoa toiminnan kehittämiseen.  Suosittelen asiakkaan kanssa avoimeen keskusteluun heittäytymistä. Asiakaspalautelomakkeet eivät pelkästään riitä, vaikka välttämättömiä nekin ovat.

Opiskelijatarinoitamme voit lukea täältä 

Susanna Kulmala
yritystoiminnan kouluttaja
susanna.kulmala@syo.fi


keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ota koppi -hankeideapallo on sinulla!


Haluatko ideoita yrityksesi ja henkilöstösi kehittämiseen? Haluatko saada yrityksesi entistä parempaan tulokseen ja viitoittamaan tien kasvuun? Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa hankkeiden kautta yrittäjän polkua näissä käytännön arkitoiminnoissa. Olemme toteuttaneet onnistuneita hankkeita yksin ja yhdessä verkostojemme kanssa yrittäjän arjen eri toiminnoissa jo useamman vuoden ajan eri puolilla Suomea.

Olemme saaneet hyviä ja toteuttamiskelpoisia hankeideoita yrittäjiltä. Herkällä korvalla olemme kuunnelleet pieniäkin signaaleja ja ammattitaitoisella työskentelyotteella olemme suunnitelleet ja toteuttaneet onnistuneita hankkeita. Käytännönläheiset hanketoteutukset palvelevat parhaiten yrittäjien toiveita ja odotuksia yritystoimintansa kehittämistyössä.

Rahoittajat luovat viitekehyksen siitä, millaisia hankkeita kulloinkin rahoitetaan eri puolilla Suomea. Valtakunnallisena toimijana Suomen Yrittäjäopiston hanketiimi seuraa herkeämättä rahoittajien tiedotteita rahoitettavista hankeaiheista. Viime vuosien aikana ovat kärjessä olleet hankkeet, joilla on haettu yritysten vahvaa kehittämistä käytännönläheisellä otteella. Suomen Yrittäjäopiston hankkeissa aiheina ovat olleet mm. markkinointi, myynti, digitaalisuus, kansainvälisyys ja hyvinvointialan palvelujen kasvavat mahdollisuudet sekä maahanmuuttajien yrittäjyysosaamisen liittyvät teemat.

Sinäkin voit olla se, jolla on hyvä hankeidea yrityksesi kehittämiseen. Ota koppi, pallo on sinulla. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin.  Valmistelemme Suomen Yrittäjäopistossa parhaillaan hankkeita seuraavaa toukokuun hankehakuja varten. Innostuitko, ota yhteyttä! Yritetään yhdessä yrityksesi parhaaksi.

Suomen Yrittäjäopiston toteuttamia ja käynnissä olevia hankkeita voit katsoa täältä.

Kaisu Aro
liiketoimintajohtaja
kaisu.aro@syo.fi



keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Verotettavasta tulosta todelliseen tulokseen


Useimmilla maatiloilla helmikuun loppu on se hetki, jolloin edellisen tilikauden veroilmoitusta varten on saatu kuitit järjestykseen ja laskettua verottajaa varten tieto maatilan verotettavasta tuloksesta. Monesti jo tähänkin saakka pääsemiseksi on vaadittu unettomia öitä ja stressiä. Mutta nyt kun ollaan valmiiksi talousasioiden äärellä, niin jokaisen maatilan kannattaa jatkaa tästä myös hieman eteenpäin.
Verotettava tulos ei sellaisenaan kerro, miten maatilan taloudessa oikeasti meni.  Verotettavaan tulokseen vaikuttavat monet asiat, jotka vääristävät tulosta. Tässä kolme esimerkkiä vääristävän tuloksen syntymiseen:  1) Kirjanpito on tehty maksuperusteisesti, jolloin tulojen ja menojen kohdistumiseen tilikaudelle vaikuttaa niiden maksuajankohta 2)  2-lomakkeen tasausvaraukset  3)  Maatalouden verotussääntöjen mukainen poistomenettely.
Verotettavaa tulosta on näiden seikkojen vuoksi hieman oikaistava, jotta päästään käsitykseen tilikauden todellisesta tuloksesta. Jos on tehty tilikauden vaihteessa merkittävästi enemmän tai vähemmän ns. tilinpäätösostoja, niiden vaikutus tilikauden tulokseen tulisi korjata. Tehtyjen ja purettujen tasausvarausten vaikutus tulokseen olisi myös poistettava, koska tasausvaraus on vain laskennallinen verotuksen tasauserä, eikä todellinen tilikauden kulu tai tulo.
Lopuksi olisi vielä tarkasteltava verotuksessa tehtyjä poistoja. Maatalouden veroilmoituksella voidaan vapaasti valita pitkävaikutteisten menojen poistoprosentti nollan ja MVL:n määrittämän maksimipoiston välillä. Maksimipoistoa käyttämällä verotettava tulos pienenee enemmän kuin investointien todellinen taloudellinen vaikutus olisi. Ja toisaalta jättämällä poistot tekemättä, voi verotettava tulos olla suurempi kuin todellisuudessa pitäisi olla.
Poistojen suhteen on tärkeää seurata myös verotuksessa tehtyjen poistojen ja velanlyhennysten suhdetta. Tämä on tärkeää varsinkin juuri investoineilla tiloilla, joilla maksimipoistoja käyttämällä voidaan verotettava tulos painaa liian alas. Jos näin tehdään, siirretään veronmaksua tulevaisuuteen, jossa verotettavan tuloksen odotetaan muutenkin nousevan. Pahimmillaan samaan aikaan nousee progressiivisen verotuksen vuoksi verotus ja lainanhoitokulut lyhennysvapaiden päättyessä. Vielä samaan aikaan alkavat usein tarpeet ensimmäisiin korvausinvestointihin. Seurauksena  tästä kaikesta voi olla kassakriisi.
Lopuksi tiivistettynä lyhyesti: Verottajalta ei kannata ottaa ”verovelkaa" vaan pyrkiä mahdollisimman tasaiseen verotettavaan tuloon.


Lue lisää maatilayrittäjien valmennuksistamme: https://www.syo.fi/aikuiskoulutus/yrittajyys/maatilayrittaja-syoagri

Veijo Leino
yritystoiminnan kouluttaja
veijo.leino@syo.fi